Jalostusohje
Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunnan laatima vuonna 2013, päivitetty 5.4.2026.
1. Yleistä jalostusohjeesta
Jalostusohje on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita noudattaen. Se perustuu Suomen Kennelliiton yleiseen jalostusstrategiaan ja shetlanninlammaskoirien jalostuksen tavoiteohjelmaan. Jalostusohjeen tarkoituksena on antaa rodun kasvattajille ja urosten omistajille suuntaviivoja jalostusvalintojen tekemiseen. Mahdollisissa poikkeuslupatapauksissa jalostusohje on PEVISA-säännön ohella jalostustoimikunnan ohjenuorana päätöksiä tehtäessä ja lausuntoja annettaessa.
2. Rekisteröintivaatimukset
Jotta shetlanninlammaskoirapentue voitaisiin rekisteröidä normaalisti Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n rekisteriin, on seuraavia sääntöjä ja ohjeita ehdottomasti noudatettava:
* Shetlanninlammaskoirien rotukohtainen PEVISA-ohjelma 1.1.2025 – 31.7.2027
- Pentujen vanhemmista tulee astutushetkellä olla lonkkakuvauslausunto, kyynärnivelkuvauslausunto ja voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Silmätarkastuslausunto ei saa olla 24 kk vanhempi. PRA:ta sairastavan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä.
- Yksittäisen uroksen jälkeläisten enimmäismäärä saa olla korkeintaan sata (100), joista korkeintaan 50 alle viiden (5) vuoden iässä tapahtuneesta astutuksesta. Viimeinen rajan ylittävä pentue rekisteröidään kokonaisuudessaan.
- Rotukohtainen erityisehto (voimassa 28.5.2024 alkaen): Blue merle x soopeli, soopelimerle x soopeli ja tricolour x soopelimerle yhdistelmät sallitaan, jos merle- geenitesti osoittaa, että soopelin värinen koira ei ole genotyypiltään merle. Tällaisesta yhdistelmästä syntyvät soopelipennut testataan ennen rekisteröintiä merlegeenin suhteen. Testaamattomat soopelipennut merkitään jalostuskieltoon. Yhdistelmän soopeliosapuoli pitää olla virallisesti geenitestattu M-lokuksen osalta ennen astutusta.
- Ulkomaisia uroksia koskeva poikkeus: ei vaadita lonkkakuvaus-, kyynärkuvaus- tai silmätarkastuslausuntoa (2 pentuetta).
- Ulkomaisia, jalostuslainaan tuotuja narttuja koskeva poikkeus: ei vaadita lonkkakuvaus-, kyynärkuvaus- tai silmätarkastuslausuntoa (1 pentue).
- Rotukohtainen erityisehto koskien kryptisten merlejen jalostuskäyttöä (mahdollisten merle-merle- yhdistelmien tekoa) on hyväksytty Suomen Kennelliitossa alkuvuodesta 2026 (voimassa 18.2.2026 alkaen). Päätös perustuu uudempaan tietoon eripituisten merlealleelien toiminnasta ja vaikutuksesta. Lyhimmät alleelit eivät aiheuta lainkaan tai kunnollista merleväritystä eikä niiden yhdistäminen nykytiedon mukaan aiheuta jälkeläisissä edellä mainittuja ongelmia. Merleyhdistelmien tekeminen vaatii näissä roduissa siis sekä merlealleelit erottelevan geenitestituloksen, että etukäteen saadun puollon rotujärjestöltä. Rotujärjestö varmistaa, että yhdistelmä on merlen haittavaikutusten suhteen vähäriskinen. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei kahta ilmiasultaan merleväristä koiraa saa näissä roduissa edelleenkään yhdistää, mutta poikkeuksia voidaan tehdä, kun molemmilla osapuolilla on turvallisesti yhdistettävissä oleva, lyhyempi merlealleeli.
– Koiranomistajan- ja haltijan perussääntö
– Koirarekisteriohje 1.1.2025 alkaen
Vuodesta 2023 lähtien ulkomaisilta uroksilta ei vaadita silmätarkastuslausuntoa kahteen Suomessa syntyvään pentueeseen. Astutuksen tai siemennyksen sijainnilla ei ole merkitystä. Jos ulkomaista urosta käytetään jalostukseen Suomessa vielä kahden rekisteröidyn pentueen jälkeen, silloin sitä koskee samat PEVISA-ehdot kuin kotimaisiakin uroksia.
Ulkomaiselle, jalostuslainaan tuodulle nartulle voidaan rekisteröidä yksi pentue poiketen PEVISA-ehdoista. Ulkomaisella jalostuslainaan tuodulla nartulla tarkoitetaan narttua, jonka omistaja/omistajat asuvat ulkomailla ja jonka jalostusoikeus on luovutettu Suomessa asuvalle henkilölle. Jalostuslainaan tuotavan nartun on täytettävä yleiset koirarekisterissä olevat ehdot, mm. nartun tulee olla täyttänyt 18 kk ja sillä on korkeintaan neljä aikaisempaa pentuetta.
Poikkeusluvat PEVISA-ehdoista tulee aina hakea ajoissa jalostustoimikunnalta jo ennen astutust
3. Jalostustavoitteet
Rodunjalostuksen keskeisiä tavoitteita ovat:
- Rodun elinvoimaisuuden vaaliminen ja parantaminen jalostusvalintojen kautta
- Perinnöllisten sairauksien ja vikojen vähentäminen ja niiden leviämisen ehkäiseminen
- Rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen, eli yhdistelmän sukusiitosprosentti olisi mahdollisimman alhainen
- Rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen ja parantaminen
- Rotutyypillisen ulkomuodon säilyttäminen
Kasvattajalla on oltava vahvat perustelut pentueen teettämiselle ja tavoitteet kasvatustyönsä suhteen. Rodunjalostus tarkoittaa rodun parantamista – sen eteenpäin viemistä. Rahan ansaitseminen ei saa olla ainoa syy pentueen teettämiselle.
4. Jalostuskoiran valinta
Jalostusyksilön tulee aina olla hyväluonteinen, terve sekä ulkomuodoltaan vähintäänkin rodun keskitasoa. Jalostuskoiraksi valitaan syntymästään asti elinvoimainen ja terve yksilö. Sen tulee kyetä lisääntymään luonnollisesti. Jokainen koira ei ole jalostuskoira.
Jalostustyön onnistumisen edellytykset ovat toisilleen sopivien jalostusyksilöiden löytäminen sekä jalostukseen sopimattomien yksilöiden poissulkeminen jalostuskäytöstä. Yhdistelmää suunniteltaessa tulee ottaa huomioon myös vanhempien lähisukulaisten – muun muassa isovanhempien, sisarusten ja aiempien pentueiden terveys, luonne ja ulkomuoto.
Jalostuskoirien valitsemisessa voi hyödyntää myös geenitutkimuksista saatavaa tietoa.
5. Jalostusyksilön vähimmäisvaatimukset
Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunnan suositukset jalostusyksilöiden vähimmäisvaatimuksille PEVISA-ohjelman ja koirarekisteriohjeen vaatimusten lisäksi:
- se on elinvoimainen ja lisääntymiskykyinen- ja haluinen.
- sen jälkeläismäärä on alle 100 yksilöä
Jälkeläismäärän tulee jakautua tasaisesti eri vuosille jalostuskoiran eliniän aikana.
Nuorten koirien runsas jalostuskäyttö on aina riski, sillä niiden periyttämisestä ei vielä ole näyttöä terveyden suhteen. Useat sairaudet puhkeavat vasta 3–6 vuoden ikäisenä, joten olisi hyvä seurata ensin uroksen ja sen jälkeläisten terveystuloksia ennen kuin urosta käytetään enemmän jalostukseen.
- se on terve ja hyväkuntoinen
- se on hyväluonteinen
- se ei ole minkään vakavan sairauden tunnettu kantaja
- se on vähintään 2 vuoden ikäinen astutushetkellä, mielellään tätä vanhempi, jotta sen ja lähisukulaisten ominaisuuksista saadaan mahdollisimman varmaa tietoa jalostusta varten
- sen silmät on tarkastettu virallisesti myös pentuna
- sillä on virallinen polvitarkastuslausunto
- siltä ei puutu enempää kuin kaksi (2) hammasta
- sillä on leikkaava saksipurenta
- se on saanut Suomessa näyttelyistä virallisesta luokasta laatuarvosanan erittäin hyvä (EH) vähintään kahdelta eri tuomarilta. Jalostustarkastuksella voi korvata toisen näyttelytuloksen.
6. Ei suositella astutettavaksi keskenään
- kahta koiraa, joilla molemmilla on vähintään kolmen sukupolven sukutaulussa tunnettu PRA-kantaja.
- kahta koiraa, joiden on todettu sairastavan lievää (C) lonkkaniveldysplasiaa
Lisäksi yhdistelmän lonkkien BLUP-indeksien keskiarvon tulee olla vähintään 100.
- kahta koiraa, joiden on todettu sairastavan lievää (1) kyynärniveldysplasiaa
- kahta koiraa, joilla molemmilla on CEA (koskee myös peittynyttä CEA:ta)
- kahta koiraa, joilla on ylimääräisiä ripsiä
- kahta koiraa, joilla on hammaspuutoksia
- kahta koiraa, joilla on tai on ollut (hoidettu) napatyrä
- koiraa, jolla on häntämutka
- kahta koiraa, joiden on todettu kantavan samaa vakavaa sairautta aiheuttavaa geeniä
- kahta koiraa, joiden yhdistelmän sukusiitosprosentti on korkeampi kuin 6,25 % viidellä sukupolvella
7. Millaista yksilöä ei saa käyttää jalostukseen?
Yksilöä,
- joka ei ole lisääntymiskykyinen ja/tai -haluinen.
- joka sairastaa PRA:ta tai joka on tunnettu PRA-kantaja
- jolla on HC (perinnöllinen harmaakaihi)
- jolla on silmäsairaus, jonka perinnöllisyys on varmistettu ja/tai sairaus aiheuttaa merkittävää haittaa näkökyvylle ja/tai yksilön hyvinvoinnille (esimerkiksi: PPM muodot iris-linssi ja iris-kornea, PHTVL/PHPV aste 2-5, mikropapilla/näköhermon hypoplasia, näköhermon coloboma, vakava iiriscoloboma, kortikaalinen/nukleaarinen/post polaarinen kaihi, verkkokalvosairaudet)
- joka sairastaa keskivaikeaa (D) tai vaikeaa (E) lonkkaniveldysplasiaa
- jolla on todettu kyynärniveldysplasia aste 2–3
- jolla on todettu patella luksaation aste 2–4
- jolla on todettu ns. kinnervika (varpaiden pinnallisen koukistajajänteen sivusiteen repeämä)
- joka sairastaa epilepsiaa
- jolla on virheasentoiset kulmahampaat tai muu purentavirhe
- joka oireilee tai sairastaa jotakin (muuta kuin jo edellä mainittua) sairautta
- joka on kivesvikainen
- joka on arka tai aggressiivinen
- joka on värivirheellinen
- jolla on niin sanottu herasilmä tai siniset silmät (lukuun ottamatta blue merle värisiä koiria)
- jolla on lihanvärinen kirsu
8. Mitä hyvältä kasvattajalta edellytetään?
Hän on Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n ja Shetlanninlammaskoirat – Shetland Sheepdogs ry:n jäsen sekä allekirjoittanut Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n vuonna 2011 voimaan tulleen kasvattajasitoumuksen (päivitetty 1.1.2022).
Hän on perehtynyt koiranjalostuksen perusteisiin käymällä esimerkiksi kasvattajan peruskurssin ja hankkinut tietämystä koirista ja koirien jalostuksesta. Hän on perehtynyt shetlanninlammaskoiraan rotuna tutustumalla muun muassa rodun kasvattajiin, kirjallisuuteen, Kasvattaja-akatemiaan sekä osallistuu aktiivisesti rotujärjestön toimintaan.
Hän noudattaa ja kunnioittaa Kennelliiton ja Shetlanninlammaskoirat ry:n sääntöjä ja ohjeita. Hän toimittaa rotuyhdistyksen jalostustoimikunnalle pentuepalautelomakkeen jokaisesta pentueestaan. Hän on rehellinen omassa kasvatustyössään ja tuo avoimesti esille kasvatustyössään ilmenneet ongelmat, viat ja sairaudet. Hän seuraa pentujensa kehitystä ja tarvittaessa neuvoo ja opastaa kasvattiensa omistajia mahdollisissa ongelmatilanteissa. Hän kannustaa kasvattiensa omistajia tutkituttamaan koiriensa silmät ja luuston ja kehottaa heitä tuomaan julki koiriensa mahdolliset sairaudet ja viat.
Hän käyttää jalostukseen vain sellaisia uroksia, joiden jälkeläismäärä ei ylitä 100 yksilöä. Hän poistaa nartun välittömästi jalostuksesta, mikäli sillä todetaan jokin vakava sairaus, se todetaan jonkin vakavan sairauden kantajaksi tai sen todetaan periyttävän jotakin sairautta tai virhettä erityisen paljon, tai mikäli se ei kykene synnyttämään normaalisti tai ei hoida pentujaan.
Hän antaa eläinlääkärin tarkastaa pennut ennen luovutusta ja hän tutkituttaa virallisesti pentujen silmät. Hän antaa pentujen mukaan kirjalliset ruokinta- ja hoito-ohjeet.
9. Mitä hyvältä uroksen omistajalta edellytetään?
Hän antaa urostaan jalostuskäyttöön vain, mikäli se kykenee astumaan nartun luonnollisesti.
Hän varmistaa ennen astutusta, että sekä uros että narttu täyttävät PEVISA-säännön ja jalostusyksilön vähimmäisvaatimukset. Hän huolehtii, että uroksen kokonaisjälkeläismäärä ei ylitä 100 jälkeläistä uroksen elinaikana ja uroksen jälkeläismäärä jakautuu tasaisesti eri vuosille. Hän ei anna uroksensa astua narttua, joka on haluton lisääntymään.
Hän poistaa uroksen välittömästi jalostuksesta, mikäli sillä todetaan jokin vakava sairaus, se todetaan jonkin vakavan sairauden kantajaksi tai sen todetaan periyttävän jotakin sairautta tai virhettä erityisen paljon. Hän ilmoittaa Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunnalle, mikäli kuulee tai havaitsee uroksensa jälkeläisissä jotain jalostusmielessä huomioitavaa.